Dameen qabeenyaa Itiyoophiyaa waggoota dhiyoo asitti guddina ariifataa kan argate yoo ta’u, kunis magaalamuu, gita giddu galeessaa guddachaa jiruu fi fedhii invastaroota biyya alaa irraa argamu dabaluu isaatiin kan ka’e ta’uu ibsameera. Haaromsa diinagdee fi misooma bu’uuraalee misoomaa haaraatiin gabaan qabeenyaa Itoophiyaa lammiilee biyya keessaafis ta’e invastaroota idil-addunyaatiif carraa hawwataa ta’aa jira. Qajeelfama kana keessatti, magaalotaa fi naannolee dandeettii invastimantii cimaa qaban calaqqisiisuudhaan, bakkeewwan qabeenyaa Itoophiyaa keessatti bara 2024f gaarii ta’an qoranna.
Magaalaa guddoo fi wiirtuu diinagdee taatee Addis Ababaan invastimantii riil isteetii Itoophiyaa keessatti adda dureedha. Magaalattiin saffisaan babal’achuun ishee, haaromsa mootummaa fi guddina damee dhuunfaatiin kan hoogganamu yoo ta’u, fedhii qabeenya mana jireenyaa fi daldalaa lamaanuu kakaasee jira. Ollaan ijoo kan akka Bole, Kazanchis, fi Gerji keessumaa lammiilee biyya alaa fi namoota naannoo sanaa biratti jaallatamaadha. Investarooti fedhiin daldalaa fi jiraattota irraa dhufu dabaluu isaatiin apartmantoota qananiin guutaman, iddoowwan waajjiraalee, fi kompileeksoota daldalaa irraa bu’aa olaanaa eeguu danda’u.
Bakkeewwan ho'aa:
Bolee: Qabeenya mana jireenyaa fi daldalaa sadarkaa olaanaa qabu.
Kazanchis: Naannoo daldalaa guddachaa jiru kan bakka waajjira ammayyaa qabu.
Gerji: Manneen jireenyaa gatii madaalawaa ta’ee fi dandeettii misooma gara fuula duraa qabu.
Addis Ababa irraa gara kibbaatti kan argamtu Hawaasa magaalota Itiyoophiyaa saffisaan guddachaa jiran keessaa tokko ta’uun kan mul’atte yoo ta’u, bareedina mul’ataa fi turizimii qarqara harootiin beekamti. Magaalattiin pirojektoota mana jireenyaa fi turizimii waliin walqabatan hawwachuu ishee dabalaa dhufeera, kunis namoota magaalaa guddootiin alatti carraa invastimantii barbaadaniif filannoo olaanaa taateetti. Gabaa qabeenyaa magaalattii keessatti viilaawwan qananiin guutaman, hoteelonni fi misooma naannoodhaaf mijatoo ta’an dabaluu agarsiiseera.
Bakkeewwan ho'aa:
Naannoo Haroo Hawaasaa: Qabeenya turizimii wajjin walqabatu kan akka riizoortii fi hoteelotaaf mijataa dha.
Tabour: Naannoo mana jireenyaa lafa mana jireenyaaf gatii madaalawaa ta’e dhiyeessuu misoomsuu.
Magaalaa guddittii Itiyoophiyaa lammaffaa fi walitti hidhamiinsa daldalaa murteessaa biyyattii fi Jibuutii ta’uun, Dire Dawaan guddina riil isteetii dhaabbataa ta’e argee jira. Mootummaan damee loojistikii magaalattii babal’achaa jiru deeggaruuf bu’uuraalee misoomaa irratti invastimantii guddaa taasiseera. Riil isteetii Dire Dawa keessatti invastimantii daldalaaf carraa kan kennu yoo ta’u, kunis manneen kuusaa, iddoo daldalaa, fi mana jireenyaa gatii madaalawaa hojjettootaaf ta’a.
Bakkeewwan ho'aa:
Dukem: Loojistikii fi naannoo industirii babal’isuu.
Sabiyan: Misooma mana jireenyaa haaraa guddina naannootiin hoogganamu.
Baahir Daar naannoo Haroo Taanaa beekamaa fi laga Naayilii Biluutti kan argamu yoo ta'u, turistoonniifi misoomsitoota qabeenyaa lafaa bakka ijoodha. Magaalattiin mallattoolee seenaa fi hawwata uumamaatti dhihoo ta'uun ishee invastimantii keessummeessitootaa fi mana jireenyaaf bakka gaarii ta'a. Dabalataanis, onnachiiftuu mootummaan turizimii guddisuuf kaayyeffate fedhii misooma qabeenyaa naannichaa kakaasee jira.
Bakkeewwan ho'aa:
Lake Tana Waterfront: Riizoortii fi mana boqonnaaf mijataa dha.
Naannoo Belay Zeleke: Misooma mana jireenyaa fedhiin mana jireenyaa dabalaa dhufe.
Magaalaan guddoon naannoo Tigraay kan taate Mekelleen iddoo tarsiimoo fi dandeettii diinagdee qabduun waggoota dhiyoo asitti guddina guddaa argitee jirti. Misooma bu’uuraalee misoomaa itti fufee jiruun, Mekelleen kaaba Itoophiyaa keessatti wiirtuu ijoo riil isteetii ta’aa jirti. Magaalattiin carraa adda addaa mana jireenyaa, daldalaa fi industirii riil isteetii irratti kan kennitu yoo ta’u, keessumaa damee omishaa babal’achaa jiruun.
Bakkeewwan ho'aa:
Ayder Suburb: Qabeenya mana jireenyaa mijaa'ina ammayyaa qabu.
Baha Mekellee: Zoonii industirii warshaalee fi mana kuusaa.
Itoophiyaan babal’ina magaalaa fi dandeettii turizimii, daldalaa, fi industirii keessatti hin fayyadamne walitti makamuu adda ta’e dhiyeessiti. Mootummaan bu’uuraalee misoomaa fi tasgabbii dinagdee fooyyessuu irratti xiyyeeffachuu itti fufee waan jiruuf, invastaroota qabeenyaa hin sochoone guddina yeroo dheeraa gatii qabeenyaafi bu’aa kiraa irraa fayyadamoo ta’uu danda’u.
Magaalummaa: Guddinni baay’ina ummataa saffisaan fedhiin qabeenya mana jireenyaa dabalaa jira.
Misooma Bu’uuraalee Misoomaa: Daandiiwwan haaraan, buufataaleen xiyyaaraa fi naannoowwan industirii dandeettii qabeenyaa hin sochoone guddisaa jiru.
Tuurizimii: Iddoowwan seenaa fi uumamaa Itiyoophiyaa turizimii hawwachaa jiru, fedhii hoteelotaa fi riizoortii olkaasaa jiru.
Gatii madaalawaa: Gabaa Afrikaa biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu, Itoophiyaan gatii qabeenyaa madaalawaa ta’een, keessumaa naannolee guddachaa jiran keessatti dhiyeessiti.
Gabaawwan riil isteetii Itoophiyaa keessatti bara 2024 keessaa gaarii ta’an magaalotaa fi dameelee adda addaa keessatti carraa adda addaa ni kennu. Addis Ababa, riizoortii qarqara haroo Hawaasaa, ykn qabeenya industirii Dire Dawa keessatti fedhii yoo qabaattan, dinagdeen Itiyoophiyaa guddachaa jiruu fi gabaan qabeenyaa guddachaa jiruun invastimantii qabeenyaa hin sochooneef bakka hawwataa taasisa. Yeroon carraawwan kana qorachuu fi damee riil isteetii biyyattii guddachaa jirutti fayyadamuudha.
Weebsaayitii galmee qabeenyaa Itoophiyaa keessaa isa tokko kan ta'e ShegaHome.com argadhu. Manneen, mana jireenyaa, fi lafa gurgurtaaf ykn kireeffachuuf odeeffannoo qabeenyaa bal’aa fi gurgurtoota waliin kallattiin qunnamtii qabu barbaadi. Barbaacha qabeenya keessan Itoophiyaa keessatti har'a jalqabaa!
Manni bareedaan kutaa ciisichaa 3 qabu kan gurgurtaaf dhiyaate Addis Ababa keessatti, naannoo nageenya qabuu fi tasgabbaa'aa ta'etti kan argamu, manni kun bakka jireenyaa bal'aa, kushiinaa ammayyaa, fi iddoo biqiltuu qaba Magaalaa guddoo Itoophiyaa guddachaa jirtu!